Olen antanut omasta mielestäni paljon perusteltua kritiikkiä Orpon hallitukselle, mutta on asioita, joista voi antaa myös positiivista palautetta. Eräs niistä koskee parhaillaan lausuntokierroksella olevaa lainsäädäntöä kuoleman toteamisesta. Jatkossa siis tiettyjen edellytysten täyttyessä sairaanhoitaja tai ensihoitaja voisi todeta ihmisen kuoleman.
Tällä hetkellä tilanne on se, että lääkärin tulee aina todeta ihminen kuolleeksi. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi inhimillisesti katsoen kestämättömiä tilanteita, joissa ilmiselvästi menehtyneet ihmiset ovat joutuneet olemaan hoivakotiensa pedeissä päivätolkulla, jos kuolema on tapahtunut esimerkiksi viikonloppuna eikä lääkäriä ole ollut saatavilla.
Näin on voinut tapahtua jopa hellekeleillä, mikä on tietenkin erittäin ongelmallista. Osalla paikkakunnista ja hyvinvointialueista on voitu toimia niin, että menehtynyt on viety viikonloppua vasten kylmiöön. Valviran ohjeistuksen mukaan vainaja voitaisiin kuitenkin siirtää kylmiöön vasta lääkärin todettua kuoleman. Myös eduskunnan oikeusasiamies on ottanut asiaan kantaa, että toteamatta tapahtuva kylmiöön vieminen on lainvastaista.
Välillä vainajia on siis jouduttu nykyään kuljettamaan pitkiäkin matkoja kuoleman toteamista varten ja lasku paluumatkasta on voinut päätyä omaisille. Laissa kun lukee, että lääkärin on todettava kuolema ”viivytyksettä”. Laillisuusvalvonnan mukaan tämä tarkoittaa sitä, ettei asia voi vain odottaa seuraavaan arkipäivään.
Suomessa onkin vuosittain kuljetettu jopa 15 000 ihmistä kuoleman toteamista varten. Asian toi muutama vuosi sitten julkisuuteen esimerkiksi Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä sosiaalisessa mediassa. Ei moisessa kalmorallissa oikein mitään järkeä ole. Kunnioituksesta puhumattakaan.
Sairaanhoitajia on kuitenkin paremmin saatavilla kuin lääkäreitä ja ensihoitajat liikkuvat ambulansseissaan. Heidän kliininen osaamisensa on jopa laajempi kokemuksien kartuttua kuin nuorten lääkärien ja kyseessä olisi vain kuoleman toteaminen. Lakiehdotuksessa ja siitä jo annetuissa lausunnoissa nostetaan perustellusti esiin myös se, että sairaanhoitajille ja ensihoitajille tulisi antaa tarvittavaa täydennyskoulutusta kuoleman toteamista varten. Sitä kyllä tarvitaankin ehdottomasti jo vastuukysymysten vuoksi. Esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskenteleville sairaanhoitajille tämä tulee korostumaan. Suomen ikääntyessä kun yhä useampi ihminen tulee myös kuolemaan ympärivuorokautisen hoivan piirissä.
Lakiehdotus on muutenkin aika laaja-alainen. Osana sitä esitetään esimerkiksi muutoksia poliisin mahdollisuuksiin siirtää aivan selvästi kuollut ihminen kylmiöön ilman tarpeettomia välikäsiä ja ylimääräisiä krumeluureja. Sekin on minusta ihan tervetullut muutos.
Kuoleman hetki vetää aina vakavaksi. Sen edessä pitäisi voida pysähtyä ja hiljentyä sekä antaa omaisille mahdollisuus suruun sen sijaan, että he joutuvat keskelle ihmeellistä byrokratiaa. Ja tietenkin myös vainajaa itseään tulee kohdella arvokkaasti ja kunnioittavasti.
Siksi on hyvä, että Orpon hallituksen aikana tämä lainsäädäntömuutos on etenemässä. Asia tuli ensimmäisen kerran vireille jo vuonna 2019, mutta tuolloin sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluresurssit eivät riittäneet työn loppuun saattamiseen.
Yhtä kaikki, nyt asia vaikuttaa viimein etenevän ja hyvä niin. Se vähentää turhaa byrokratiaa, selkeyttää viranomaisten ja sote-ammattilaisten työnjakoa ja ennen kaikkea tekee kuoleman jälkeisistä hetkistä vähän kunnioittavampia niin vainajaa kuin hänen läheisiäänkin kohtaan.