Olen istunut nyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen aluehallituksen kokouksissa laskujeni mukaan 26 kertaa. Olen paikalla aluevaltuuston varapuheenjohtajana, jolla ei ole oikeutta esittää tai äänestää, mutta puhua toki saan.
Aluehallituksen kokoksien lisäksi aluevaltuusto on kokoontunut vuonna 2022 käytännössä kuukausittain, ja tämän päälle tulevat erilaiset muut valmistelevat palaverit liittyen muun muassa pohjoisten hyvinvointialueiden YTA-kokouksiin. Ja järjestöpalaverit alueiden kiertämiseen tulevat tähän vielä päälle. Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä onkin kiertänyt Oulun ohella myös Pudasjärvellä, Pyhäjoella, Haapavedellä, Oulaisissa, Iissä, Kalajoella, Vaalassa ja Utajärvellä.
Eli on tämä melkoinen savotta. Pohjois-Pohjanmaalla tartuttiin sote-uudistuksessa heti härkää sarvista, mikä olikin ehdoton edellytys toimivan hyvinvointialueen muodostamiseksi. Työtä todella tarvittiin, koska alueella on ollut 19 sote-palveluita tarjoavaa organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Vertailun vuoksi todettakoon, että leijonanosa työstä painottuu ymmärrettävästi sosiaali- ja terveydenhuollon puolelle. Pelastustoimen budjetti on aluehallituksen esityksessä noin 40 miljoonaa euroa, mikä on pieni summa verrattuna lähes kahden miljardin euron kokonaisbudjetissa. Tämä ei tietenkään vähennä pelastustoimen merkittävyyttä, koska pelastajien on päästävä jatkossakin paloautojen kyydissä sammuttamaan tulipaloja.
Talousarvion tekemistä edelsi järjestämissuunnitelman tekeminen, jossa määriteltiin paljon palveluverkkoa tuleville vuosille. Kummankin tekemistä on leimannut valitettavasti niukkuuden henki ja taustalla on paljolti rahoitusmallin muutos. Nyt rahat tulevat ”yhdessä köntässä” valtiolta vuosittain (noin 1,7 miljardia Pohjois-Pohjanmaalle ensi vuonna), ja sillä on yhdessä lähinnä asiakasmaksuista ja palveluiden myynnistä koituvien tulojen kanssa pärjättävä. Systeemi on nurinkurinen, ja vaatisi muutosta lainsäädäntöön.
Maakuntavero (joka EI lähtökohtaisesti tulisi muiden verojen päälle) mahdollistaisi pelivaraa alueille palvelutason suhteen. Nyt liikkumamahdollisuus on kovin niukka, ottaen huomioon ministeriöiden syynäyksen ja valvonnan ottaen huomioon vaikka lainanottovalmiuden suhteen käydyn veivauksen.
Valtuustolle menevässä talousarviossa on yhtä kaikki monenlaista pientä nirpsautusta pois sieltä sun täältä. Perustettuja vakansseja jätetään harkitusti täyttämättä, keskitetään kuvantamista ja vähennetään varastoja ja niin edelleen. Toisaalta tehdään myös hyvin paljon rakenteellisia uudistuksia, joista iso osa linjattiin jo järjestämissuunnitelmassa. Ajatuksena on aivan oikein panostaa perustason palveluihin ja purkaa erikoistason puolta. Kun lähdemme viemään näitä päätöksiä käytäntöön, meidän päättäjien on oltava hyvin valppaana, ettei entisiä palveluita pureta ennen korvaavien rakentamista.
Talousarviokirjasta löytyy mielestäni myös oikein hyviä asioita. Esimerkiksi siinä esitetään alle 20-vuotiaille maksutonta ehkäisyä Pohjois-Pohjanmaalle. Se on hyvä alku asian suhteen, mutta on toisaalta ollut jo vallitseva asiantila monessa paikassa kuten Oulussa jo nyt. Perustelluinta seksuaaliterveyden edistää ja ei-toivottujen raskauksien vähentymisen kannalta olisi nostaa kyseinen alaikä 25 ikävuoteen Varsinais-Suomen malliin. Tulevina vuosina tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja tehdäkin esityksiä. Mutta maailmaa ei muuteta päivässä.
Erittäin iloinen olen myös siitä, että jo ensi vuonna käynnistetään selviämisaseman toiminta pilotin muodossa Oulussa. Se inhimillistää päihdeongelmien kanssa kamppailevien ihmisten hoitoa ja tarjoaa heille tukea akuuteimmissa tilanteissa. Olen itse pitänyt asiaa erittäin vahvasti esillä useissa yhteyksissä, ja asialle on laaja poliittinen tuki. Mainittakoon esimerkiksi, että muun muassa Kokoomuksen valtuustoryhmä on Oulussakin tehnyt taannoin aloitteen sen puolesta. Myös omaa tuotantoa vahvistetaan niin lastensuojelun kuin vammaispalveluiden puolella. Käsittelemme muutenkin budjettia vielä aluevaltuustoryhmässä ja pohdimme kantaa muutamaan kysymykseen ja muutosesitystarpeisiin ennen aluevaltuuston päätöksentekoa. Valtuustopäivä maanantai 19.12 onkin jännä päivä.
En väitä silti, että tulevaisuus olisi Pohjois-Pohjanmaalla yhtä onnea ja auvoa. Kaikkea muuta. Huoltosuhteemme heikkenee ennätysvauhtia, ja väestön ikääntyminen näkyy niin palveluita tarvitsevien kuin palveluita tarjoavien osalta. Kun itse olen tällä hetkellä hoitovapaalla oleva sairaanhoitaja, koen myös tunnontuskia kollegojenkin puolesta. Työntekijävaje on valtava, ja se ilmenee aina henkilöstöasioista puhuttaessa.
Mutta kyllä itsekin jotain hyvää olen koittanut saada aikaan. Nostin keväällä esiin vahvasti tarpeen työaikapankille, jollainen on kyllä ollut käytössä jo monessa paikkaa Pohteen organisaatiota. Oulussa sellaista ei ole, ja hyvinvointipalveluissa siellä on vielä hetken yli 3500 työntekijää. Tähän asiaan eli työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin liittyen tein taannoin valtuustoaloitteen Oulussakin reilu vuosi sitten, mutta se ei vielä kantanut hedelmää kaupungissa.
Mutta hyvinvointialueella (eli Pohteella) työaikapankkiselvitystä koskeva valtuustoaloite tuli lopulta kaikkien valtuustoryhmien yhteiseksi viime toukokuussa. Se on osoitus siitä, että yhteistyö Pohteen alueella toimii usein todella hyvin eri poliittisten viiteryhmien kesken.
Työaikapankissa työntekijä voi laittaa työaikapankkiin tietyt palkanlisät, kuten lauantai- tai yölisät. Ne kerryttävät työaikasaldoa, jotka voi ottaa myöhemmin esimerkiksi työnantajan sovittavina työajanlyhennyksinä tai kokonaisina vapaapäivinä. Työaikapankki hyödyttää kaikkia osapuolia oikein toteutettuna ja toimivana. Se voi luoda säästöjä työnantajalle. Työaikapankki antaa työntekijälle vapaa-aikaa ja toimii parhaimmillaan työntekijälähtöisinä työaikajoustoina sekä tukee henkilöstön työhyvinvointia.
Valtuustoaloitteessa ei suoraan esitetty työaikapankkia, koska siitä on tietenkin käytävä neuvottelut sopijajärjestöjen kesken. Niihin joka tapauksessa lähdettiin ja etenivät mukavasti. Nyt tulevana keskiviikkona 20.12. aluehallitukseen tulee päätöksentekoon esitys asiaa koskevasta paikallisesta sopimuksesta. Olen todella iloinen tästä ja uskon sen tulevan hyväksytyksi!
Lisäksi oma valtuustoaloitteeni mielenterveysvaikutusten arvioinnista käsiteltin aluehallituksessa eilen keskiviikkona. Vastauksessa siihen todettiin, että tässä vaiheessa voisi olla perusteltua lähteä liikkeelle EVA- eli ennakkovaikutusten arviointimallin pohjalta. Vastauksessa muistutettiin, että THL on parhaillaan luomassa Suomeen mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointityökalua, jota voitaisiin hyvinvointialueella jatkossa hyödyntää.
Edelleen vastauksen mukaan keväällä 2023 valmistellaan hyvinvointialueen Osallisuus-, vuorovaikutus- ja hyvinvointiohjelmaa (Osuva-ohjelma). Ohjelmaan kirjataan mm. hyvinvoinnin edistämisen ja yhdyspintatoiminnan periaatteet, toimintamallit ja vuosikellot. Mielenterveysvaikutusten arvioinnin sisältävän EVA-linjauksen voisi siis sisällyttää Osuva-ohjelmaan.
Olenkin tyytyväinen siihen, että olen saanut nostettua isoja asioita esiin omassa aluevaltuustotyössä. Rahakurimus on kova (vaikka periaatteessa rahaa on enemmän kuin koskaan sote-palveluissa), ja olennaista on saada valtiovallan väliintulo todella vaikean hoitovelan korjaamiseksi. Katseeni on suunnattu ensi vuoteen monella tapaa, myös toivottavasti hoitovelan purkamista koskevan valtion lisätalousarvion osalta.