Siinäpä kysymys, joka ensi talvena voi olla hyvin käsin kosketeltavissa oleva, mikäli olemme pian tilanteessa, jossa Suomen oma sähköntuotanto ja sähköntuonti (mikäli joku meille sitä myy) ei riitä, niin sähköverkossa ei ole tarpeeksi voimaa jaettavaksi kaikille halukkaille.
Vielä suurempi kysymys on se, millä kuluttaja tai yrittäjä maksaa sähkölaskunsa? Tilanne on haastava, koska jo nyt ollaan nousevan inflaation tilanteessa, jota sähkön nouseva hinta ruokkii.
Pakkanen runtelee erityisesti sähkölämmitteisiä kiinteistöjä ja sähköä paljon käyttäviä yrityksiä, kuten esimerkiksi maatiloja tai leipomoja. Sydänkohtauksia voi tulla, kun usean tuhannen euron sähkölasku saapuu postissa.
Toki tässä vaiheessa ne, jotka ovat joen toisella puolella, voimalaitosten omistajat, hierovat käsiään. Tosin eivät lämpimikseen, vaan kiittävät ”markkinataloutta” ja sähköpörssiä rahan tulviessa ovista ja ikkunoista.
Sähköntuotannolle on ajettava vähintäänkin väliaikaisesti hintakattoa, joka on suoraan siirrettävä kuluttajahintaan. Tai windfall-verotuksella kerättävä ansioton voitto pois, joilla rahoitetaan esimerkiksi toimeentulotuen ja kotitalousvähennyksen kautta tuet talouksille.
Pääoma saa kantaa osansa kriisissä. Euroopassa on Venäjän aloittama rikollinen sota Ukrainaa vastaan, joka on aiheuttanut erittäin epänormaalin tilanteen. Nyt tarvitaan poikkeuksellisen kovia toimia ja vahvaa lainsäädäntöä huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kriisin jälkeen voidaan tarkastella uudestaan sähkön hinnoittelujärjestelmien perusteita, joissa valtiolla on oltava jatkossa vahvempi rooli.
Jouni Jussinniemi
Vasemmistoliitto r.p., 2. varapuheenjohtaja
Pyhäjärvi
Olli Kohonen
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
Oulu
(Julkaistu myös Kalevassa mielipidekirjoituksena 7.11.2022)