Oulun hyvinvointilautakunta istui eilen ensimmäisen kokouksensa ja esityslista oli kohtuullisen tuhti. Listalla oli muun muassa vastauksia tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen, nippu valtuustoaloitevastauksia, talouden seurantaa, ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisen perusteen muutos (ah, mikä sanahirviö) ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluiden talousarvio vuodelle 2022. Ylläoleva sanahirviö oli muuten tarvittava oikaisu lautakunnan kesällä tekemään päätökseen,…
Oulun hyvinvointilautakunta istui eilen ensimmäisen kokouksensa ja esityslista oli kohtuullisen tuhti. Listalla oli muun muassa vastauksia tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen, nippu valtuustoaloitevastauksia, talouden seurantaa, ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisen perusteen muutos (ah, mikä sanahirviö) ja ennen kaikkea hyvinvointipalveluiden talousarvio vuodelle 2022.
Ylläoleva sanahirviö oli muuten tarvittava oikaisu lautakunnan kesällä tekemään päätökseen, joka lyhyesti todeten johti monien ikäihmisten kannalta tyystin kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen. Linkki Kalevan juttuun, jossa asiasta tarkemmin, juttu kyllä vain tilaajille. Oikaisu kuitenkin tehtiin nopeasti, kun ongelma havaittiin. Hyvä niin.
Kokous (jonka esityslista on täällä) vei aikaa reilut neljä ja puoli tuntia, joka ei ole sinällään edes paha aika kunnalliseksi kokoukseksi. Lautakunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat vaikuttavat varsin asialliselta porukalta, ja kokouksessa käytiin hyvää ja rakentavaa keskustelua kaikin puolin. Siitä toki en ala huutelemaan sen kummemmin julki, koska tällaisista suljetuista kokouksista ei ole sopivaa referoida toisten sanomisia laisinkaan. Omat mielipiteensä käsitellyistä asioista saa toki kertoa 🙂
Mutta niihin siis. Jos nostaa esille esimerkiksi käsitellyt valtuustoaloitteet, voi niistä tehdä muutaman oikein hyvän maininnan. Esimerkiksi Sarkkisen Hannan talousarvioaloite lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahventamisesta on kantanut hedelmää jo aiemmin 10 uuden lasten ja nuorten pariin perustasolle suunnattavan psykiatristen sairaanhoitajien rekrytoinnin muodossa.
Lisäksi Lauri Nikulan esitys ns. Ankkuri-mallista sai kannatuksen vastauksessa. Kyseessä tuossa on muuallakin jo laajalti käytössä oleva toimintamalli, jossa poliisin, sote-ammattilaisten ja nuorisotyön kanssa tehdään tiiviisti työtä nuorten syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisyn puolesta. Ihmettelen itse asiassa suuresti ainoastaan sitä, miksi Oulu ei ole aloittanut aiemmin virallisesti tätä oivaa toimintaa.
Suurin juttu oli kuitenkin talousarvio, jossa toimintakatteeksi hyväksyttiin 724 miljoonaa euroa. Tämä menee toki kaupunginjohtajan käsittelyyn, josta se matkaa kaupunginhallituksen riiheen, jonka jälkeen valtuusto vielä käsittelee sen. Tähän summaan ei ole muuten tietoisesti ole laskettu esimerkiksi ensi vuonna varmasti jollain tasolla toteutuvia palkankorotuksia, eikä koronakustannuksia.
Oulussa kuten kaikkialla muuallakin on edessä suuria muutoksia sote-palveluiden suhteen uusien hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023. Uuden hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden rahoituksen perustana on vuoden 2021 tilinpäätöksen ja vuoden 2022 talousarvion keskiarvo.
Siksi nyt olisi erityisen tärkeää, että sote-palveluita EI alibudjetoitaisi Oulussa, jotta saamme asiallisen budjetin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Sen toiminnan kannalta ensimmäiset vuosien käynnistyminen on aivan olennaista. Jos alkuun ei ole varaa maksaa sairaanhoitajille ja lääkäreille palkkaa tai pitää yllä terveyskeskuksia, olemme heti ensi alkuun huutavassa hukassa.
Hyvinvointilautakunta päätti yksimielisesti lisätä talousarvioon tarkan lausuman siitä, että alibudjetointi heikentäisi merkittävästi tulevan hyvinvointialueen rahoitusta. Olin itsekin mukana vääntämässä tätä esitystä. Se on erittäin tärkeä viesti jatkovalmisteluun.
Talousarvion yhteydessä puhuin myös todella hurjasta työvoimapulasta, joka tunnustetaan oikein hyvin kaikkien toimesta. Erityisesti sijaisia on ajoittain mahdotonta saada. Ongelmia on monessa paikkaa, eikä vähäisin ole suinkaan Oulun kaupunginsairaala. Työtehtäviä olisi saatava vakinaistettua, ja tästäkin puhuttiin. Uskon myös, että siihen palataan. Myös työhyvinvointi puhututti kovasti. Työtahti on hurja, eikä hoitaja tai kissa kiitoksella elä.
Tein asiassa esityksiäkin, ja lopulta talousarvioon otettiin mukaan yksimielisesti linjaus siitä, että laaditaan suunnitelma työvoiman saamisen turvaamiseksi ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Ei tuokaan välttämättä maailmaa mullista, mutta jos kissaa ei aktiivisesti nosteta pöydälle, eivät asiat muutu.
Näin ne hommat etenevät. Menossa mukana eilen kuten jatkossakin oli toinen vassarijäsen Einistön Outi. Edustamme lautakunnassa myös psykiatrista arkiosaamista allekirjoittaneen työskennellessä sairaanhoitajana OYS:n aikuispsykiatrialla ja Outi on puolestaan erikoistuva lääkäri lastenpsykiatrian puolella.
