Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tienristeyksessä sote-uudistuksen myötä. 1970-luvun kansanterveyslain jälkeen kyseessä on suurin mullistus niihin. Paljon onkin kehitettävää, mutta paljon on myös hyvin. Esimerkiksi erikoissairaanhoito on Suomessa yleensä ottaen huippuluokkaa. Lääketiede on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja tätä myöten myös elinikää on pystytty pidentämään paljon. Toisaalta tämä on näkynyt selvästi…
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tienristeyksessä sote-uudistuksen myötä. 1970-luvun kansanterveyslain jälkeen kyseessä on suurin mullistus niihin. Paljon onkin kehitettävää, mutta paljon on myös hyvin. Esimerkiksi erikoissairaanhoito on Suomessa yleensä ottaen huippuluokkaa. Lääketiede on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja tätä myöten myös elinikää on pystytty pidentämään paljon.
Toisaalta tämä on näkynyt selvästi myös nousseina kustannuksina ja vinoutumisena spesiaaliosaamisen suuntaan. Esimerkiksi vuonna 2020 erikoissairaanhoidon osuus Manner-Suomen kaikista sosiaali- ja terveystoiminnan kustannuksista oli 37 % (1334 euroa/asukas) ja perusterveydenhuollon osalta 18 % (672 euroa/asukas).
Tämä on kyllä tiedostettu, koska kunnissa ollaan tuskailtu muun muassa sairaanhoitopiirien laskutusten kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa rikotaankin nyt raja-aitoja ja kunnolla, koska yhdessä sote-organisaatiossa voidaan katsoa rauhassa nokkaa pidemmälle.
Sote-uudistus tehdään nimenomaan sen takia, että panokset laitetaan peruspalveluihin. Ongelmiin halutaan puuttua ennen niiden syventymistä.
Tähän voidaan saada korjausta hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Hallituksen suuri hanke on myös seitsemän päivän hoitotakuu kiireettömään hoitoon, jonka on tarkoitus tulla voimaan juuri hyvinvointialueilla. Se on kunnianhimoinen, mutta ehdottoman oikea pyrkimys ajatellen myös paikallista tilannettamme, koska esimerkiksi jonotusaika lääkärin vastaanotolle Tuiran hyvinvointikeskuksessa oli joulukuussa 2021 37 vuorokautta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ei ole turhanpäiväinen hallintohimmeli, vaan paremminkin konsti niiden purkamiseksi. Maakunnassamme siirrytään paristakymmenestä sote-organisaatiosta yhteen. ”Ei huono”, sanoisi eräskin tunnettu tanssituomari.
Toki millään hallinnolla emme pääse irti siitä faktasta, että Suomi harmaantuu ja vauhdilla. Ja kuten tunnettua on, ihmisen elämän viimeiset ikävuodet ovat myös sote-palveluiden näkökulmasta kalliimpia.
Haasteen edessä ei kuitenkaan auta lannistua. Mietitään toimintatavat uusiksi, ja tätä työtä on jo tehty valtavan paljon muun muassa PopSote-hankkeessa.
Sinällään paremmassa asemassa olevat kansalaiset ovat kyllä päässeet varsin näppärästi työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkärille. Nyt myös julkisiin palveluihin luodaan kattavaa tasa-arvoa, kaikkialle maakuntaan. Maailma tosin tuskin tulee valmiiksi nytkään, mutta suunta on oikea. Sen puolesta olen myös itse osaltani valmis tekemään töitä.
(Kirjoitus on julkaistu myös MunOulussa 19.1.2022)