Mielenterveysongelmat aiheuttavat suuria menetyksiä Suomen kansantaloudelle. Esimerkiksi työkyvyttömyyden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden aiheuttamien menojen luulisi myös kiinnostavan jokaista päättäjää.
Esimerkiksi omassa maakunnassamme Pohjois-Pohjanmaalla mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat erittäin yleisiä nuorten keskuudessa. Koronakriisi on ollut omiaan pahentamaan mielenterveyskriisiä sen lisättyä sosiaalista eristäytymistä.
Sen ohella, että tämä kertoo kohtuuttomasta inhimillisestä kärsimyksestä, on se siis pois myös talouselämästä. Suomi ikääntyy hyvin nopeasti, eikä meillä ei ole varaa hukata ainuttakaan nuorta tulevaisuudelta. Sen ohella, että heidän työpanostaan tarvitaan, on jokaiselle taattava inhimillinen elämä. On hyvä, että valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on luvannut (Iltalehti 10.7.) käynnistää ministeriössään selvityksen mielenterveysongelmien taloudellisten kustannusten todellisesta suuruudesta.
Rätingit on saatava pöytään, mutta se ei riitä. Tarvitaan tietenkin mielenterveyspalveluiden kehittämistä, mutta esimerkiksi sinällään tarpeellinen terapiatakuu ei ole mikään taikatemppu, jolla ongelmat pyyhkäistäisiin pois. Samalla on selvää, että kaikkia mielenterveyssairauksia ei saatane koskaan pois Suomestakaan. Niiden lääketieteelliset hoitokeinot ovat kyllä parantuneet, vaikka resursointi on monesti edelleen puutteellista.
Olennaista on puuttua rakenteisiin, joiden takia mielen pahoinvointia syntyy. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) on tuonut esiin muun muassa Iltalehden haastattelussa (27.6.) sen, kuinka työkulttuurimme on omiaan lisäämään mielenterveysongelmia. Eikä ihme, kun esimerkiksi tietotyöläisten odotetaan usein olevan lomillaan tavoitettavissa ja vapaapäivinäkin heidän on monesti reagoitava sähköposteihin saman tien.
Suomalaista työkulttuuria ja eritoten johtamista on ravisteltava perinpohjaisesti. Emme tarvitse erään yrityspomon mahdollisesti jopa tosissaan esittämää 80 tunnin työviikkoa, vaan joustamista ja yksilöllisten tarpeiden huomioimista myös työntekijöiden suuntaan.
Mieleltään hyvinvoiva työntekijä on varmasti tehokkaampi ja motivoituneempi tekemään hyvää tulosta työnantajalleen. Työntekijöiden näännyttämiskulttuuri johtaa sitä paitsi pakoon alalta kuin alalta, koska esimerkiksi hoitotyössä oleva akuutti työvoimapula johtuu osaltaan hoitajien osaksi lankeavasta kiireestä ja tuota myöten syntyvästä riittämättömyyden tunteesta.
Hallitus on tehnyt jo mielen hyvinvointia parantavia uudistuksia. Oppivelvollisuuden pidentäminen, kestävälle julkiselle pohjalle tuleva sote-uudistus ja terveydenhuollon ja päivähoidon maksujen alennukset vievät Suomea myönteisempään suuntaan. Lisää kuitenkin tarvitaan, jotta saamme jokaisen mukaan tulevaisuuden Suomessa.
Olli Kohonen
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston puheenjohtaja
1. varakaupunginvaltuutettu
Oulu
(Kirjoitus julkaistu Kalevassa 4.8.2021)