Suomen suuret kaupungit ovat siirtyneet kilvan pormestarimalliin. Helsingissä, Tampereella ja nyt myös Turussa valitaan omansa tulevien kuntavaalien jälkeen. Löytyypä pormestareita pienemmiltäkin paikkakunnilta kuten Puolangalta.
Käytännössä kuntavaalien jälkeen valittava kaupunginhallituksen puheenjohtaja hyppää siis myös kunnanjohtajan saappaisiin kantaen suurta valmisteluvaltaa. Pormestarimallissa sekoitetaan pakkaa perinteisen suomalaisen päättämis- ja valmistelusuhteen osalta.
Puolueet ovat käyneet suurissa kaupungeissa kuntavaaleihin henkilöt edellä. Helsingissä julkisuusvääntö on ollut akselin vihreät (Anni Sinnemäki) ja kokoomus (Kirsi Piha) välillä, vaikka tuore mittaus osoitti demareiden olevan aivan vihreiden kannassa.
Ja onpa tehtävään hakeutumassa äänien hakemisen perässä myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, vaikka puolueensa paikallisella kannatuksella ei hänellä pelkoa tehtävään joutumisesta todellakaan ole. Myös Vasemmistoliitto on Perussuomalaisia suurempi Helsingissä.
Äänestämällä kuntavaaleissa ei kuitenkaan valita suoraan pormestaria. Sen valinnan tekee tuolloinkin aina vaalien tuloksen mukaan valittava valtuusto, vaikka mediamyllytyksessä syntyisi toisenlainen kuva. Pormestari ei myöskään yksin päätä minkään kaupungin asioista, vaan sen tekee valtuustossa tai kaupunginhallituksessa kussakin asiassa muodostuva enemmistö. Pormestarilla yksittäisenä valtuutettuna tai kaupunginhallituksen jäsenenä on tuolloin yksi ääni. Myös Helsingin väistyvä pormestari Jan Vapaavuori on saanut tietyissä asioissa näpeilleen, ja tämän hän on kyllä ilmaissut julkisesti näin tapahduttua.
Ouluunkin on väläytelty pormestarimallia seuraavan valtuustokauden jälkeen. Saatan itsekin päästä päättämään asiasta, jos saan äänestäjiltä luottamuksen valtuutetun paikkaan.
Oma mielipiteeni asiasta on selvä. En kannata pormestarimalliin siirtymistä, koska se henkilöi politiikkaa väärällä tavalla liikaa entisestään. Haluan myös, että viranhaltijat ovat viranhaltijoita, jotka tekevät esitykset, joiden pohjalta politiikot päättävät tai ovat päättämättä. Mielestäni Oulussakin tulisi ajatella päätökset aina asioiden kautta. Vaalien alla ei tulisi kohista siitä, onko pormestari Hanna Sarkkinen vai Mirja Vehkaperä, vaan koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen tulevaisuudesta. Se on kuntademokratian kannalta tärkeä asia.
Kun pormestari edustaa luonnollisesti tiettyä puoluetta, on mahdollista, ettei hän ajattele laajemmin koko kaupungin ja sen aivan kaikkien ihmisten etua, kuten periaatteessa ilman puoluetunnuksia toimivan kaupunginjohtajan olettaisi aina tekevän. Lisäksi pormestari saa luonnollisesti valtakirjan vain valtuustokaudeksi kerrallaan. Tämä vaikeuttaisi johtamisen jatkuvuutta.
Eikä Helsingissäkään pormestarimalli ole saanut ihan täyttä suitsutusta luottamushenkilösektoriltakaan. Kaupungin tarkastuslautakunta kiinnitti viime vuonna huomiota siihen, että uusi johtamisjärjestelmä on hajanainen ja poliittinen ohjaus on sekavaa, koska soppaa ovat hämmentämässä vielä yhtä lailla päätoimiset apulaispormestarit.
Kuntavaaleissa tulisi mielestäni Oulussa jatkossakin äänestää valtuutettuja. Ei pormestaria.