Kela-korvauksien nosto lisää terveyseroja ja sote-jättien voittoja

On valitettavaa, että niukkoina aikoina Suomen hallituksella on varaa tuhlata. Vielä surullisemmaksi asian tekee sen, että tuhlaaminen tapahtuu erityisesti pienituloisten ihmisten kustannuksilla. Hallitus aikoo nimittäin jatkaa Kela-korvauksien tason nostamista entisestään.

Käytännössä maan hallitus ojentaa lisää rahaa hopeatarjottimella suurelle sote-bisnekselle, koska hallituksen omankin esityksen perusteluissa todetaan taloudellisen hyödyn korvaustasojen nostosta menevän selkeästi yksityisille vakuutusyhtiöille ja suurille lääkäripalveluyrityksille. Kaikkiaan hallitus on päättänyt satsata puoli miljardia Kela-korvauksiin.

Potilaiden etu on hyvin rajallinen, ja tätäkin etua pääsevät käytännössä hyödyntämään hyvätuloiset kaupunkilaiset, jotka pääsevät vielä helpommin entuudestaan käyttämiinsä privaattilääkäreihin. Ei maaseudulla ole noin vain pääsyä suurten lääkärikeskusten pakeille.

Hallitusohjelmaan kuuluvaa uutta Kela-korvausmallia eivät käytännössä mitkään terveysalan asiantuntijat, esimerkiksi Lääkäriliitto, kannata. Tuoreella lausuntokierroksella se totesi esitetyn mallin lisäävän sosioekonomisia eroja terveyspalveluiden saatavuudessa entisestään.

Maan hallituksen kehysriihessä tuli aiempien sote-leikkauksien päälle yksin Pohteen alueelle liki 30 miljoonan uudet leikkaustarpeet. Ne pakottavat hyvinvointialueen valmistelemaan yhä uusia leikkauslistoja, jotka tulevat iskemään todella rankasti palveluiden sisältöön ja palveluverkkoon.

Jos maan hallitus haluaisi tehdä oikeasti terveyseroja kaventavia, hoitojonoja lyhentäviä, talouden kannalta tehokkaita ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia päätöksiä, Kela-korvauksiin kohdennetut rahat olisi suunnattu hyvinvointialueille kuten Pohteelle. Näin tuettaisiin tehokkaasti sote-uudistuksen kaikkien allekirjoittamaa tavoitetta perustason palveluiden parantamisesta ja integraation kehittämisestä. Tehokkaampiakin vaihtoehtoja hyvinvointialueilla on, esimerkiksi Pohteella ollaan perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuusmallilla saatu erikoissairaanhoidon lähetteiden määrää laskettua huomattavasti, mikä on potilaan ja kustannuksien kannalta hyvä asia. Kun potilas tunnetaan malliin kuuluvan periaatteen mukaan omien työntekijöiden toimesta, vaivat saadaan helpommin hoidettua perustasolla, eikä ihmisiä tarvitse ”varmuuden varaksi” lähettää eteenpäin.

Näyttäkin vahvasti siltä, että leikkaamalla hyvinvointialueita ja tukemalla yksityisiä sote-jättejä Orpo-Purran oikeistohallitus haluaa Suomeen yhä enemmän sosiaalisesti eriarvoistavaa vakuutuspohjaista mallia. Kun kokoomuksen haluama valinnanvapausmalli törmäsi vaalikaudella 2015-2019 perustuslailliseen seinään, nyt se pyrkii sote-palveluiden yksityistämiseen tällä tavalla. Äänettömänä yhtiömiehenä toimivat perussuomalaiset, joille kaikki käy.