Olli Kohonen
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
16.04.2021

Uusi Oulu omistaa, kasvaa ja kehittyy

Oulu on jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kaupunki. Kaupungin reilu kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen ”uudelleen perustamisen” jälkeen Oulu on investoinut 1,1 miljardilla eurolla.

”Uuden Oulun” aikana on rakennettu esimerkiksi monitoimitalot Hiukkavaaraan ja Talvikankaalle. Ne ovat yksin kymmenien miljoonien investointeja. Molemmat paikat ovat tulleet myös allekirjoittaneelle tutuiksi lapsen jalkapalloharrastuksen kautta, joten ne todellakin tarjoavat muutakin aktiviteettia kuin koulutusta kyseisten alueiden lapsille.

Yllä olevia ehdottoman tarpeellisia investointeja (joista on tullut myös kaupungille tärkeää omaisuutta) on tehty myös lainarahalla. Kaupunki investoi jatkuvasti, ja esimerkiksi elinkeinoelämän toimintaa vauhdittaakseen. Mainittakoon, että vielä tulemisensa prosessissa olevaan Allas Sea Pooliin päätettiin yksimielisesti suunnata 1,5 miljoonaa euroa vuoden 2019 alussa ollessa kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Alkaneen vuoden talousarviosta löytyy investointeja Oulunportin yrityskeskittymän infraan, pyöräilyn Baanaverkkoon, keskustan puistoihin, moottorikelkkareitteihin, koulujen peruskorjauksiin ja moneen muuhun asiaan. Hyvä niin!

Tulevaisuudessa laitamme myös yli kymmenen miljoonaa euroa Linnanmaan uuteen uimahalliin. Aivan oikein, koska liikkumattomuuden aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat täysin kohtuuttomat.

Investoinnit varmistaakseen Oulu on kiistatta ottanut lainaa. Kaupungin lainakanta on kasvanut vuodesta 2013 noin 200 miljoonalla eurolla ollen nyt noin 750 miljoonaa euroa. On hyvä huomata, että niin sanottua syömävelkaa esimerkiksi hyvinvointi- ja sivistyspalveluihin Oulu ei käytännössä ota. Ne ovat sitä paitsi varsin usein lakisääteisiä palveluita, jotka on järjestettävä, oli valtuuston värisuora millainen vain. Eduskunta kun päättää nämä. On yksisilmäistä laittaa kaupungin käyttötalous ja investoinnit vastakkain.

Ennen kaikkea on hyvä huomata, että investoinnit ovat kaupungin elinehto, vaikka niidenkin kanssa on pidettävä järki päässä. Investointien on palveltava tavallisen kuntalaisen etua muodossa tai toisessa. Esimerkiksi Allas Sea Poolkin voisi toteutessaan olla hyvä piristysruiske kaupungin matkailulle. Tämä puolestaan loisi työtä ja veroeuroja, jolla voitaisiin palkata vaikkapa lisää koulunkäynnin ohjaajia.

Merkittävin tulomuoto, johon kaupungin päättäjät voivat itse aivan suoraan vaikuttaa, on tietenkin kuntavero sen tason muodossa. Lainakannan lisäksi kuntaverokertymä kasvanut muuten jo jonkin aikaa Oulussa. Vuonna 2013 se oli noin 620 miljoonaa euroa, vuonna 2020 sama lukema oli 720 miljoonaa euroa. Tosin Sipilän hallituksen kiky hidasti muutama vuosi sitten tuntuvasti sen kasvua muutamaksi vuodeksi.

Velan suhteen on luonnollisesti oltava tarkka, eivätkä sen hoitamiskulut saa uhata palvelutuotannon toimintamahdollisuuksia. Toisaalta tällä hetkellä korkotaso on todellakin kohtuullinen ollen jopa nollan liepeillä.

Oulun kuntaveroprosentti on tälle vuodelle 20,50. Kuntaveroprosentti on täällä noussut hiljalleen, kuten kovin monessa muussakin kaupungissa. Kunnilla on paljon lakisääteisiä tehtäviä ja valtionosuudet ovat supistuneet. Vuonna 2010 peruspalveluiden osalta niiden osuus koko maassa oli 34 prosenttia, kun vuonna 2019 lukema oli 25 prosenttia.

Oulun tilinpäätös osoittaa reilun 13 miljoonan euron ylijäämää viime vuodelta. Hyvä niin, vaikka tuo toki selittyy koronatuilla. Ensi vuodelle on odotettavissa kymmeniä miljoonia euroja (noin 50) alijäämää, vaikka kaupungin veroennusteet ovat tupanneet mennä alakanttiin ja toisaalta oikeisto vauhditti verotulojen alamäkeä torppaamalla kaupunginjohtajan esittämän veroprosentin 21 tälle vuodelle. Tuon myötä lähti arviolta 16 miljoonaa euroa pois tulopohjasta. On muuten tärkeää huomata, että kunnallisvero ei ole mikään tasavero, ja kaikista pienituloisimmat eivät sitä käytännössä paljoa maksa.

Keskeistä on todeta, että Perlacon totesi ulkoisessa arvioinnissaan, että Oululla on tulo- eikä niinkään meno-ongelma. Tarvitaan lisää tuloja esimerkiksi yhteisöverotuksen lisäyksen kautta. Tarvitaan lisää yrityksiä kaupunkiin. Tästä kaupunginhallitus on linjannut yksimielisesti.

Kaupungin käyttötalous muodostuu siis paljolti lakisääteisistä sosiaali- ja koulutuspuolen menoista. Olisi varsin ikävää, jos vaikkapa seitsemänvuotiaista joka toinen pääsisi peruskouluun. Kaikkien toimintamenojen (joista isosta osasta voidaan toki kunnassa itsekin päättää ilman Arkadianmäen nuotteja) suuruus oli vuonna 2013 yhteensä 1292 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 puolestaan 1347 miljoonaa euroa. Näistäkin on tosin paha säästää suuressa mittakaavassa, jos esimerkiksi halutaan pitää kiinni rehellisestä meiningistä palkanmaksun suhteen.

Oulun kaupunki tosin ei ole tässä kunnostautunut viime syksyn ulkoistamis- ja tessien halpuutuspäätösten suhteen. Kyseiset henkilökunnan selkänahasta otetut kikkailuhenkiset säästöt tulevat kaikkiaan olemaan hyvinkin kyseenalaisia, ja eikä niistä välttämättä tule edes oikeasti taloudellistakan säästöä.

Ja jos vielä tarkastellaan laajempaa kuvaa (mikä on aina perusteltua) on syytä huomata, että Oulu-konsernin (jonka kruununjalokivenä on Oulun Energia Oy) taloudellinen tilanne on vähintäänkin kohtuullinen. Oulun konsernitase on esimerkiksi Turkua ja Tamperetta vahvempi.

Yhteistä omaisuutta on, ja sitä edustaa esimerkiksi myös Oulu Vesi -liikelaitos, joka huolehtii kaiken elämän ehtona olevan vesihuollon järjestämisestä. Senkään julkinen omistus ei muuten ainakaan vielä mikään itsestäänselvyys, mutta toivottavasti tulevaisuudessa on. Sen verran rohkenen nostaa omaa häntääni, että laitoin yhtenä vastuuhenkilönä aluille Vesi on meidän -kansalaisaloitteen vesihuollon yksityistämisen estämiseksi eritoten Jyväskylästä kantautuneiden huolestuttavien suunnitelmien vuoksi. Ne torpattiinkin liki 90 000 nimeä saaneen aloitteemme voimin, jota muuten eduskunnan lähetekeskustelussa tukivat käytännössä kaikki puolueet.

Sen ohella, että Oululla on omaisuutta, on hyvä muistaa, että käyttötalouden menoilla rakennetaan hyvinvointia ihmisille. Toteutetaan siis kunnan perustehtävää, ja monessa paikassa väärä säästö aiheuttaa vain inhimillisiä ongelmia, jotka näkyvät hyvin todennäköisesti jollain aikavälillä myös taloudellisina menetyksinä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat maksuttomat alle 18-vuotiaiden liikuntavuorot, jotka mahdollistavat useammalle lapselle ja nuorelle liikkumisen. Mutta monesti säästöt ovat kyllä nekin paikallaan.

Esimerkiksi tuskin kukaan vastusti Perlaconin ulkoiseen arviointiin kuulutta esitystä tulostamisen vähentämiseksi, jolle arvioitiin vuosille 2020-2023 500 000 euron säästotavoite.

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

19.11.2021

Terveydenhuollon resursseja ei tule tuhlata ylihoitamiseen

15.11.2021

Uudesta hyvinvointialueesta esimerkillinen työnantaja

13.11.2021

Hyviä uutisia hyvinvointilautakunnasta!