Oulun seudulla käynnissä oleva työllisyyden kuntakokeilu on pärjännyt tilastoja (TEM työnvälitystilasto) tarkastellessa varsin keskinkertaisesti verrattuna muihin Suomessa käynnissä oleviin työllisyyden kuntakokeiluihin.
Vuonna 2021 käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu on käynnissä vuoden 2024 loppuun asti. Palvelun piiriin kuuluvat työttömät työnhakijat, työllistetyt ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat, joiden kotikunta on Oulu ja jotka eivät täytä ansiopäivärahan saamisen kriteereitä ja ovat alle 30 vuotiaita, maahanmuuttajia tai vieraskielisiä.
Oulun seudun kuntakokeilussa v. 2022 tilastojen mukaan 91% prosentilla siihen osallistuneista oli suunnitelma tehtynä ennen 1 kk työttömyyden ylitystä, kun esimerkiksi Kainuun seudun kuntakokeilussa 97% ja Pirkanmaalla ja Savonlinnassa 95% osallistuneista oli suunnitelma tehtynä tuossa ajassa.
Lisäksi esimerkiksi aktivointiaste (palveluissa olleiden osuus työttömien ja palveluissa olleiden työnhakijoiden summasta) oli Oulun seudun kuntakokeilussa 27,6%, kun vastaava lukema esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan seudun kuntakokeilussa oli 41,0%, Pirkanmaalla 40,8% ja Kainuussa 40,5%. Oulun seutua matalampi aktivointiaste oli vain Raasepori-Hangon, Helsingin, Kuopion ja Porvoon kuntakokeilussa.
Vaikka pitkäaikaistyöttömien osalta vastaava aktivointiasteen lukema oli Oulun seudulla keskivertoa korkeampi 10,3%, oli tässäkin tarkastelussa Oulun seudun sijoitus vasta kahdestoista kuntakokeilujen joukossa korkeimman aktivointiasteen löytyessä tämän ryhmän osalta Ylivieskan seudulta 17,5%.
Edellä olevat lukemat ovat siis TEM:n työnvälitystilastosta. Lisäksi Kelaston tilaston mukaan Oulun kaupunki maksoi Kelan maksuosuuksia viime vuonna lähes 23 miljoonaa euroa.
Esitän, että Oulussa tutkittaisiin se, mitä hyviä työllistämisen käytänteitä voidaan ottaa käyttöön muista työllistyyden kuntakokeiluista. Olisi syytä tutkia erityisesti parempia tuloksia saaneiden työllisyyden kuntakokeiluiden toimintamallit. Nopeampi ja sujuvampi työllistyminen on erittäin olennainen asia niin kaupungin menojen ja verotulojen kannalta ja ennen kaikkea yksilön hyvinvoinnin ja myös yhteiskunnan talouden kannalta.