Politiikassa on paljon vastakkainasetteluita, jotka hallitsevat usein valtajulkisuutta. Mahtavimmat lööpit ja klikkiotsikot saadaan siitä, kuinka päättäjät vääntävät keskenään. Joskus skismat syntyvät merkittävistä linjaeroista, mutta valitettavan usein tehdään ns. tikusta asiaa, joskus identiteettipoliittisista syistä.
Mutta yhteistyötäkin tehdään. Minulla ei ole asiasta tilastoja, mutta esimerkiksi epäilen ehdottoman valtaosan kunnallisista päätöksistä menevän lävitse erilaisten toimielinten täysin yksimielisesti. Monesti päättäjät puoluetaustoistaan huolimatta puhaltavat yhteen hiileen muokatakseen päätöksistä parempia. Ei tästä juurikaan puhuta, mikä on sääli.
Eräs erinomainen esimerkki tällaisesta asiasta on ennaltaehkäisevää työotetta edistävän seniorineuvolamallin edistäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhuuseläkkeelle jäävien systemaattisia terveystarkastuksia, joiden pohjalta ihmiset ohjataan edelleen hoitoon tai tutkimuksiin, jos niille on tarvetta. Samalla voidaan antaa myös erilaista elämäntapaohjausta. Johtoajatuksena on ennaltaehkäisevä ote. Se on hyvin perusteltu, koska eläkkeelle jäädessä ihmisellä alkaa tulemaan usein erilaisia kremppoja iänkin puolesta, ja toisaalta tuolloin joudutaan pois työterveyden piiristä.
Toimintamalli on Pohjois-Pohjanmaalla tuttu, koska esimerkiksi Raahessa, Siikajoella ja Pyhäjoella sitä on toteutettu jo vuodesta 2004 lähtien. Siihen on osallistunut lähes kaikki tutkimuksiin kutsutut eli noin 9/10. Ihmiset ovat eläkkeelle jäädessään vielä vastaanottavaisia elämäntapamuutoksille, ja tuloksiakin on saatu. Esimerkiksi monelta on löydetty piiloon jäänet kakkostyypin diabetes, jonka hoito on saatettu käynnistää. Asia on noussut myös eduskunnassa esille. Keskustan Hanna-Leena Mattila, RKP:n Veronica Rehn-Kivi ja Kokoomuksen Pia Kauma tekivät asiasta lakialoitteen, jonka mukaan vastaavaa toimintaa tulisi järjestää hyvinvointialueilla.
Avaus on mukavassa myötätuulessa senkin takia, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää vanhuspalvelulakiin lisättävän momentin ikääntyneiden neuvolatoiminnasta. Se ei suoraan velvoita hyvinvointialueita perustamaan seniorineuvoloita, mutta näin niiden tarve tunnustetaan ja edistää hanketta. Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnan tahtotila on ainakin vahva, koska se hyväksyi myös yksimielisesti lausuman, jonka mukaan tämän tyylisiä parhaita käytäntöjä on juurrutettava koko maahan. Tarve niille on kiistaton, koska Suomen väestö ikääntyy huimaa tahtia. Myös Pohjois-Pohjanmaalla edistetään samaa asiaa yhteisessä polittisessa rintamassa, kun kaikki valtuustoryhmät tekivät 2.5.2022 vastaavasta seniorineuvolamallista yhteisen aloitteen aluevaltuustossa.
Vaikka itsekin otan tarvittaessa tiukasti kantaa, ja olen aatteelleni ja asialleni uskollinen, on politiikassa tärkeintä tulosten tekeminen. Parhaiten se onnistuu yhteistyössä, koska harva muuttaa maailmaa yksin.