Olli Kohonen
vasemmisto.fi -sivustolle
vasemmisto logo
20.06.2021

Vaalitappion vaalianalyysin ensimmäiset askeleet

Vasemmistoliitto otti vaalitappion niin valtakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla kuin Oulussa. Mitäpä tuota kiertelemään. Kyseessä ei ole torjuntavoitto, jollaiseksi näitä tilanteita joskus nimitetään. Esimerkiksi Oulussa kuntavaalitulos oli 13,4 %, jolla saimme yhdeksän valtuutettua.

Myös allekirjoittanut jäi viivan alle ensimmäiseksi varavaltuutetuksi äänimäärällä 249, jolla olisi edellisissä vaaleissa päässyt selkeästi Vasemmistoliiton listalta sisään. Nyt kävi toisin. Toki pääsen osallistumaan usein valtuuston kokouksiin, ja pääsen lautakuntaan. Olen ilmaissut kiinnostukseni hyvinvointilautakuntaan ja kaupunginhallituksen varajäsenyyteen, joten ei tässä vastuuta väistetä eikä töitä pelätä. Vielä on tosin auki, mihin tästä suunnataan.

Kyseessä on paras kuntavaalitulokseni koskaan, edellisestä kerrasta tuplasin äänimääräni. Kiitos kaikille äänestäjille edelleen luottamuksesta. Äänimäärästä huolimatta olen todella pettynyt. Puolueen tulokseen tietenkin, mutta myös omaani. Kymmenen vuotta olen tehnyt töitä tähän hetkeen, ja nyt kävi näin. Olen toiminut aktiivisesti eri luottamustoimissa niin järjestö- kuin kunnallisella puolella, ollut mielestäni kohtuullisen aktiivisesti esillä niin lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassa, saanut nostetta myös puolueen sosiaalisen median julkaisuissa ja saanut paljon kehuja ja myönteisiä arvioita toiminnastani. Olen tehnyt kaikkeni mitä ruuhkavuosia elävä, vuorotyötä tekevä perheenisä voi.

Ennen kaikkea kova juttu oli Vesi on meidän -kansalaisaloite, jonka yhdessä muiden vasemmistoaktiivien kanssa pistimme pystyyn. Se on ollut käytännössä ensimmäinen laajasti puoluerajat tuen saanut kansalaisaloite, jonka perusidea yksityistämisen estämisestä sopii erittäin hyvin vasemmiston pirtaan. Se on ”järkisosialismia”, kuten Mielosen Joona aloitteentekijäporukasta sanoi. Kansalaisaloitteemme sai myös lisää julkisuutta juuri vaalien alla maa- ja metsätalousvaliokunnan laadittua siitä erittäin myönteisen mietinnön. Sitä pyrin myös omassa viestinnässäni nostamaan esiin.
Mutta silti äänimäärä ei riittänyt läpi menoon. Ei niin ei. Kävikö sittenkin niin, että äänestäjäkunnan suurin osa oli tutut, sukulaiset, työn kautta tutuksi tulleet ja mahdollisesti vain pieni määrä liikkuvia äänestäjiä.

Vasemmistoliiton listalta myös uusilla miehillä oli hankalaa Oulussakin. Vanhat konkarit menivät lävitse, mutta muuten monen valinta oli nuorempi nainen. He ovat tietenkin paikkansa lunastaneet ja ovat osaavia ihmisiä. Someviestinnän taitavan Jessi Jokelaisen äänipotti oli uumoiltavissa, mutta toisaalta on totta, että hän oli Oulussa ainoa näkyvä punavihreä listaltamme, joten äänten keskittyminen saattoi johtua hänellekin.

Vasemmiston suuri ongelma on saada uusia näkyviä miehiä mukaan politiikkaan. Iso kysymys on, mistä saamme uudet Paavo Arhinmäet. Meillä on jo hieno Li Andersson, Hanna Sarkkinen ja nyt myös Minja Koskela Helsingissä, mutta tasapainoa tarvitaan.

Äänestysprosentin kehnous verotti varmasti osaltaan kannatustamme. Monet lähiöt nukkuivat taas. Vaikka olemme Oulussa tehneet mielestäni hyvää ja johdonmukaista vasemmistolaista politiikkaa, ei puhdas asialinja sytytä ihmisiä. Sen lisäksi pitäisi olla yleispoliittisesti vetoava viesti niin valtakunnan kuin paikallisella tasolla. Viestiä sopisi tuunata muutenkin, eikä pelätä rosoisuutta. Meidän on myös keskityttävä entistä enemmän ihmisten kuunteluun. Pitäisi olla enemmän myönteistä ”rähinää” ja enemmän ihmisiä tekemässä sitä.

Aktiiviset ihmiset muuttavat maailmaa, heitä tarvitaan lisää vasemmistoon. Mutta miten heidät saada mukaan? Erittäin hyvä kysymys. Keskeistä on mielestäni tehdä rohkeaa, päämäärätietoista ja tuloksia luovaa politiikkaa, joka innostaa mukaan ja tarjoaa näkymän paremmasta tulevaisuudesta, aidon vaihtoehdon.

Maakunnan vaalitappiosta nousee nimittäin esiin myönteisiäkin valopilkkuja. Esimerkiksi Siikalatvalla ja Alavieskassa meni valtuustoon uudemman aallon vasemmistolaisia, ja esimerkiksi Iissäkin oli mukavasti pari nuorta valtuutettua. Kuusamossa saimme myös hyvät asemat päätöksentekoon.
Vasemmistolaiselle politiikalle ja tekemiselle on siis tilausta, kun sitä tehdään aktiivisesti. Erilaiset tutkimukset osoittavat sen. On erittäin paljon ihmisiä, jotka jakavat puolueen arvot. 36 prosenttia ihmisistä suhtautuu Vasemmistoliittoon erittäin tai melko myönteisesti kevään 2021 puoluebarometrin mukaan. Esimerkiksi Kokoomuksen osalta lukema oli 38 prosenttia, joten siellä osataan ennen kaikkea kääntää tämä myönteisyys kannatukseksi.

Puolueen on silti mentävä eteenpäin, eikä jäädä vain tuijottelemaan tutkimustuloksia, kun vaalikannatus ei ole ollut niiden veroinen. Siihen tarvitaan mukaan myös kokeneempia konkareita jatkossakin, varsinkin tukemaan uusia. Esimerkiksi Jokelaisen Jessistä tulee varmasti huippukuntapolitiikko, mutta pidempään mukana olleiden on annettava hänelle kaikki tuki. Ja edelleen maakunnassa olemme suuri puolue, joka saa asialliset asetelmat niin kuntien kuin maakunnan päätöksentekoon. Selvitämme tarkasti ehdokaskyselyllä niin piirin kuin Oulun kunnallisjärjestön puolelta sen, mikä onnistui vaalityössä ja missä on kehitettävää.

Analysointi ja vaalituloksen tulkinta jatkuu. Asioiden tekemisen mallia on muutettava monella tapaa, mutta vasemmiston perusarvot ja humaani sanoma ovat hyvät. Niistä en luovu koskaan.

Takaisin etusivulle

Uusimmat blogikirjoitukset

19.11.2021

Terveydenhuollon resursseja ei tule tuhlata ylihoitamiseen

15.11.2021

Uudesta hyvinvointialueesta esimerkillinen työnantaja

13.11.2021

Hyviä uutisia hyvinvointilautakunnasta!