Vielä vaaleista. Vasemmistoliitto otti valtakunnallisesti vaalivoiton niin alue- kuin kuntavaaleissa. Ei toki niin suurta kuin SDP, mutta puolue menestyi joka tapauksessa hienosti. Ensimmäiset vaalinsa puheenjohtajana käynyt Koskelan Minja sai hyvän startin, koska kliseisten suurten saappaiden Li Anderssonin aikanakan ei niissä saatu kertaakaan parempaa tulosta.
Vasemmistoliittoa tuki yleispoliittinen tilanne. Oikeistohallitus on tehnyt eriarvoisuutta lisäävää politiiikkaa. Taloustilanne on tottakai tiukka, mutta Orpo ja Purra eivät ole edes yrittäneet ottaa varakkaita mukaan näihin ”talkoisiin”, vaan kaikki mahdollinen on niistetty pienituloisilta. Tämä ymmärrettävästi jurppi eritoten perussuomalaisten kannattajia, koska vaaleja edeltävien sanojen ja niiden jälkeisten tekojen ristiriita oli päivänselvä.
Vasemmistoliiton menestys oli huikea eritoten Helsingissä. Täällä Oulussa otimme prosentuaalisia edistysaskeleita, mutta valtuustopaikkojen määrä pysyi samana. Ryhmä uudistui, mukaan tuli esimerkiksi hienoilla äänimäärillä Anniina Koutonen ja Mimmi Jakola.
Toki harmitti vietävästi se, että useampi kovasti työtä tehnyt ei saanut hyvää tulosta. Sellaisia ehdokkaita oli niin monta, ettei voi edes luetella. Te ansaitsette eritoten kiitokset.
Pohteella saimme kaksi lisäpaikkaa, taustalla oli ehkä erityisesti @hsarkkinen upea tulos. Joka tapauksessa se tiesi sitä, että saamme kaksi paikkaa hallitukseen ja suuriin lautakuntiin, ja todennäköisesti vielä puheenjohtajuuden yhteen sellaiseen. Tämä on iso edistysaskel.
Oma vaalitulos oli kahtalainen. Aluevaaleissa äänimäärä laski parilla sadalla (847), mutta toisaalta saattaa olla niin, että edellisellä kerralla osa niistä oli vasemmiston ”yleisääniä”, jotka saattoivat kanavoitua Sarkkisen Hannalle. Kuntavaaleissa äänimäärä puolestaan melkein tuplaantui ollen 455. Uskoisin, että tämä upea luottamus siivittää hyviin tehtäviin. Mutta niistä enemmän myöhemmin.
Elämässä on tapahtunut muutakin suurta. Katsotaan mihin tie vie jatkossa. Tänään matkaan Tampereelle junnujalkapalloturnaukseen jälkikasvun kanssa. Se on parasta terapiaa rankkojen aikojen jälkeen.