Ouluun ei tule pormestaria. Näin päätti valtuusto 50 valtuutetun äänin. Johtamista kehitetään nykyisen duaalimallin pohjalta. Puhuin asiasta osallistuessani tänään valtuuston kokoukseen ja bloggaukseni keskivaiheilla on asiaa koskeva puheenvuoroni.
Jätin myös tänään valtuustoaloitteen, jonka mukaan hyvinvointipalveluissa tulisi lisätä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja. Se on tämän bloggauksen lopussa.
Valtuustossa väännettiin maanantai-iltana myös pitkään Oulun yliopiston keskustakampuksen hankesuunnitelmasta.
Tavallinen tiedeyhteisö ja monilta osin myös yrityseläm on vastustanut muuttosuunnitelmia jo jonkin aikaa, ja muutama päivä sitten tullut tieto siitä, että yliopisto haluaisi muuttaa sittenkin kokonaisuudessaan pois Linnanmaalta, hämmensi ainakin allekirjoittanutta kovasti.
Näkemykseni mukaan kaupunkirakenteen suunnittelu ja investoinnit on toteutettu hyvin vahvasti niin, että yliopisto on Linnanmaalta. Ymmärrän toisaalta myös sen, että yliopisto päättä itse tulevaisuudestaan, mutta samaan aikaan kaupungilla on kaavoituksen monopoli.
Mielestäni tilanne olisi syytä viheltää poikki, ja siksi kannatin Mikko Viitasen pontta, jonka mukaan Linnanmaata tulisi kehittää yliopiston pääkampuksena yleiskaavan mukaisesti. Se saikin kannatuksen 33 valtuutetulta, kun 22 vastusti sitä. 12 äänesti tyhjää.
PUHEENVUORO PORMESTARIMALLISTA VALTUUSTON KOKOUKSESSA 28.2.2022
Arvoisa puheenjohtaja
Nykyinen duaalimalli tarvittavin osin tuunattuna on oikea tapa kehittää Oulun johtamisjärjestelmää. Pormestarimalli henkilöi liikaa politiikkaa asiapohjaisuuden sijasta.
Haluan myös, että viranhaltijat ovat viranhaltijoita, jotka tekevät esitykset, joiden pohjalta politiikot päättävät tai ovat päättämättä.
Vaalien alla ei tulisi kohista pormestarin nimestä vaan koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen tulevaisuudesta. Se on kuntademokratian kannalta tärkeä asia.
Kun pormestari edustaa luonnollisesti tiettyä puoluetta, on jopa mahdollista, ettei hän ajattele laajemmin koko kaupungin ja sen kaikkien ihmisten etua.
Oulussa on ollut pitkään valtuustossa iso nippu varsin vahvoja puolueita. Tähän malliin pormestarius sopisi erityisen huonosti. Haetaan Oulun konsensusta sen sijaan, että siirrytään yhden puolueen, yhden miehen tai naisen show’n.
Lisäksi pormestari saa luonnollisesti valtakirjan vain valtuustokaudeksi kerrallaan. Tämä vaikeuttaisi johtamisen jatkuvuutta.
Eikä esimerkiksi Helsingissäkään pormestarimalli ole saanut ihan täyttä suitsutusta luottamushenkilösektoriltakaan. Sen tarkastuslautakunta kiinnitti taannoin huomiota siihen, että uusi johtamisjärjestelmä on hajanainen ja poliittinen ohjaus on sekavaa, koska soppaa ovat hämmentämässä vielä yhtä lailla päätoimiset apulaispormestarit.
He ovat ymmärrettävästikin omien puolueidensa ykkösnimiä, eivätkä vaikkapa apulaiskaupunginjohtajia.
Kuntavaaleissa tulisi mielestäni Oulussa jatkossakin äänestää valtuutettuja. Ei pormestaria. Kannatan nykyistä duaalimallia ja sen kehittämistä.
VALTUUSTOALOITE 28.2.2022
TYÖNTEKIJÄLÄHTÖISIÄ TYÖAIKAJOUSTOJA HYVINVOINTIPALVELUIHIN
Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa on ollut haasteita työntekijöiden pito- ja vetovoiman suhteen. Tähän voitaisiin saada kohennusta kehittämällä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja, mistä onkin kirjaus hyvinvointipalveluiden vuoden 2022 käyttösuunnitelmassa.
Työntekijätilanne on haastava. Esimerkiksi yksin Oulun mielenterveyspalveluista on lähtenyt viime vuonna 29 työntekijää. Siellä ns. liukuva työaika on koettu hyväksi tavaksi sovittaa työtä ja vapaa-aikaa yhteen ja tämä on aiemmin lisännyt työhyvinvointia. Nyt liukuva työaika on mielenterveyspalveluista poistettu, mistä työntekijät ovat ilmaisseet kritiikkiä julkisuudessakin. Sen palauttaminen olisi mahdollisesti hyvä tapa lisätä työhyvinvointia mielenterveyspalveluissa, joiden toiminnan muutosprosessissa on ollut selkeitä ja tunnistettuja haasteita.
Esimerkiksi ns. työaikapankki voisi olla eräs toinen tapa kehittää työaikajoustoja hyvinvointipalveluissa. Siihen liittymisen tulisi olla vapaaehtoista työntekijälle, ja sen kautta esimerkiksi ylityökorvaukset voisi saada halutessaan tulevaisuudessa vapaaksi töistä.
Esimerkiksi pienten lasten vanhemmille tai ikääntyneitä vanhempiaan hoitaville työaikajoustot ovat aivan olennaisia työhyvinvointia lisääviä asioita. Niiden olemassaolo voisi lisätä työnantajan vetovoimaa.
Hyvinvointialueiden toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, mutta tuota ennenkin tulisi selvittää kaikki mahdollisuudet lisätä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja. Kilpailu osaavasta työntekijöistä sote-alalla on kova, ja siksi tulisi hyödyntää kaikki mahdolliset tavat parantaa työhyvinvointia. Siksi työntekijälähtöisiä työaikajoustoja on aidosti lisättävä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa.
Olli Kohonen